Muutosten hallinta

Paavo Syrjö

Rapistunut tieverkko karkottaa yritykset muualle

Koko rakennusteollisuus hyötyisi tieverkon pitkän tähtäimen suunnitelmasta, kirjoittaa INFRA:n Paavo Syrjö.

|

Suomen päätieverkko on kohtuullisessa kunnossa, mutta mitä alempiasteisille tielle ajetaan, sen heikommaksi tilanne muuttuu. Ongelmia on toki valtateilläkin. Tämä tuottaa harmia yrityksille.
Esimerkiksi valtatie 8 on kärsinyt pitkään hankaluuksista. Ne johtuvat muun muassa tasoliittymistä ja 60 kilometrin nopeusrajoituksista, jotka ovat erityisesti raskaalle liikenteelle haastavia. Lisäksi tasoliittymistä lähteminen aiheuttaa vaaratilanteita ja ruuhkia sekä heikentää polttoainetaloutta.

Hallituksen väyläverkoston kunnostukseen jakama 600 miljoonaa euroa alkaa hiljalleen näkyä käytännössä. Se on saanut myös korjausvelan kasvun vihdoin pysähtymään. Valtatie 8:nkin tilanne paranee tulevaisuudessa investointien myötä.

Korjausvelkamäärärahoja kohdistetaan etenkin alempiasteiselle tieverkolle sekä painorajoitettuihin siltoihin, jotka vaikuttavat erityisesti metsäteollisuuden puukuljetuksiin ja maatalouden kuljetuksiin. Pahimmassa tapauksessa rekka saattaa joutua kiertämään kymmeniä kilometrejä paremman tien toivossa.

Sillä, kestääkö ajomatka kaksi vai kolme tuntia, ei teoriassa ole niinkään väliä, kunhan ajoaika ei vaihtele päivästä toiseen. Päivittäistä vaihtelua kuitenkin tapahtuu usein keväisin kelirikkoaikaan, kun roudan sulaessa pahimmat vauriot paljastuvat. Satamaan suuntaavan rekan täytyisi tietää ennalta, paljonko ajoaikaa lopulta kertyy – laiva, kun ei odota.

Tieverkon kunto on tärkeä koko elinkeinoelämän ja erityisesti yritysten sijoittumisen kannalta. Alueet, joille on heikot yhteydet, eivät houkuta yrityksiä investoimaan. Näin on valitettavasti käynyt syrjäseudulla: infran rapistuessa yrityksetkin lähtevät parempien liikenneyhteyksien perässä. Syrjäseutujen sijaan esimerkiksi tehdas tai meijeri sijoittuu todennäköisemmin moottoritien läheisyyteen, jotta niin raaka-aine kuin lopputuotekin liikkuvat tehokkaammin.

Elinkeinoelämän kannalta pitkäjänteinen, kolmen hallituskauden mittainen suunnitelma tieverkon kunnostamisesta toisi yritysten päätöksentekoon aivan toisenlaisen ennustettavuuden logistiikan kehittymisestä kuin nykyinen neljän vuoden välein poukkoileva käytäntö. Olisi kaikkien etu, jos varmuudella tietäisimme, että kymmenen vuoden kuluttua esimerkiksi valtatie 8 olisi varmasti tasoliittymistä vapaa tie.

Kirjoittaja Paavo Syrjö on INFRA ry:n toimitusjohtaja.