Tilaa uudistunut yrittäjäkirje

Kirjeessä kootusti Kuukauden teema ja paljon yrittäjille hyödyllistä tietoa.

Muutosten hallinta

Konkurssipesistä päätyy myyntiin mitä ihmeellisempiä tavaroita

Konkurssipesistä päätyy myyntiin mitä ihmeellisempiä tavaroita

Nettihuutokauppa on mullistanut konkurssipesien myynnin.

|

Konkurssien määrä on ollut tänä vuonna laskussa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi–kesäkuussa pantiin vireille 1 083 konkurssia, mikä on 252 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Konkurssihuutokauppa.fi-sivustoa pyörittävässä Monet Oy:ssä konkurssien väheneminen ei juuri näy.

– Meille tulee tavaraa laidasta laitaan, oikeastaan myymme mitä vain. Myytäväksi on tullut niin helikopterin lapoja, terveyssiteitä kuin kondomeja. Mitään erityistä tietyn alan konkurssipiikkiä meillä ei näy, kertoo Monetin toimitusjohtaja Ilpo Kitti.

Oudoilta kuulostaville asioille löytyy Kitin mukaan aina ostaja.

– Meillä oli juuri myynnissä pari vanhaa lentokonetta. Niillekin löytyi ostaja Suomesta, vaikka tiedusteluja sateli myös kaukaa maailmalta.

Kitillä on pitkä kokemus konkurssipesien tavaroiden myynnistä. Hän sanoo myynnin olleen samanlaista 1990-luvulta lähtien.

– Vuonna 2008, kun edellinen lama alkoi, myynnissä oli hetkellisesti paljon rakennusliikkeiden irtaimistoa. Eniten meille on kuitenkin koko ajan kulkeutunut yritysten yleisimpiä tavaroita eli tietokoneita ja kännyköitä.

Talouden heilahtelua enemmän konkurssihuutokauppaan on vaikuttanut digitalisoituminen. Yritys järjestää perinteisiä huutokauppoja ja nettihuutokauppoja sekä tekee suoramyyntiä.

– Näistä nettihuutokauppa on nykyisin ylivoimaisesti suurin ja toimivin tapa saada tavarat kaupaksi. Perinteisten huutokauppojen kysyntä on laskenut samaa tahtia kun nettihuutokauppa on kasvattanut suosiotaan.

Nettihuutokaupan kautta moni tavara löytää nykyisin ostajan ulkomailta. Kitti kertoo, että Konkurssihuutokauppa.fi:ssä myynnissä olevia tavaroita tiedustellaan usein Baltian maista, mutta tavaroita on myyty paljon kauemmaksikin.

Ei enää häpeää

Jopa puolet uusista yrityksistä lopettaa toimintansa tai ajautuu konkurssiin kolmen ensimmäisen vuoden aikana.

Kitin mielestä konkurssilla ei kuitenkaan ole samanlaista stigmaa kuin vielä muutama vuosikymmen sitten.

– Konkurssi ei ole yrittäjille enää sellainen häpeä kuin aikoinaan. Viimeistään 1990-luku opetti, ettei maailma kaadu, jos yrittäjä joutuu tekemään konkurssin.

Kitti myy tavaroita yleensä konkurssipesän hoitajan lukuun. Tavarat myös kulkeutuvat Konkurssihuutokauppa.fi:hin konkurssipesän kautta.

– Tapaamme silti usein konkurssin tehneitä yrittäjiä, sillä pyrimme myymään tuotteet yrityksen toimitiloista. Näin vältymme tavaroiden turhalta kuljettamiselta paikasta toiseen. Yrittäjät suhtautuvat tilanteeseen usein rauhallisesti, vastassa on harvoin epäselvyyksiä tai vastarintaa. He tietävät, ettei konkurssi ole meidän syy.

Rehellisyys kannattaa

Yritysten konkursseille on paljon erilaisia syitä. Kitti kertoo, että valitettavan usein konkursseissa näyttää toistuvan sama kaava.

– On aika yleinen virhe, että yritys laittaa niin sanotusti kaikki munat yhteen koriin. Jos esimerkiksi pieni rakennusliike tekee töitä vain yhdelle pääurakoitsijalle ja pääurakoitsija joutuu konkurssiin, se kaataa usein myös alihankkijan.

Konkurssiin joutuvat yrittäjät ymmärtävät Kitin mukaan pääsääntöisesti hyvin sen, mitä tilanteessa on tehtävä: yrittäjän kannattaa toimia rehellisesti, jotta pesänhoitajan ei tarvitse alkaa kaivella asioita ja pitkittää tilannetta.

– Esimerkiksi autoa ei kannata myydä pois tai pankkitiliä tyhjentää totaalisesti viikkoa ennen konkurssia. Kaikki asiat pystyy sopimaan, jos käyttäytyy normaalisti ja pitää lupauksistaan kiinni. Velkojat ovat yleensä hyvin ymmärtäväisiä.

Tietojen peittely ei ole Kitin käsityksen mukaan yleistä.

– Hyvin pieni prosentti konkurssin tehneistä yrittäjistä syyllistyy vilpillisyyteen. Asiat selviävät yrityksen kirjanpidosta. Yrittäjän kannalta se tarkoittaa lähinnä sitä, että tavara haetaan tällöin pois hieman myöhemmin.