Minustako yrittäjä?

Uskallanko heittäytyä yrittäjäksi? Isot kysymykset jarruna

Uskallanko heittäytyä yrittäjäksi? Isot kysymykset jarruna

Yrittäjyys ei sovi kaikille. Siksi on tunnistettava, onko minusta siihen.

|

Yrittäjäksi ryhtyminen on iso päätös. Hyvä, elinkelpoinen liikeidea ei yksistään riitä. Tilanne vaatii vakavaa pohdintaa siitä, olenko valmis, onko nyt oikea hetki ja miten kestän epävarmuutta?
YritysVantaan toimitusjohtajan Marketta Korhosen mielestä nämä mietinnät ovat yhtä lailla tärkeitä kuin vaikkapa yrittäjyyden byrokratia. Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii rohkeutta.

Korhonen tietää yritysneuvojana, että muiden kanssa keskustelu on aina avuksi. Yrittäjyyden asiantuntija tuo asiaan uusia näkökulmia ja auttaa arvioimaan, onko ideassa järkeä.

– Yritysneuvonnan yksi tärkeä osa on tuoda realiteetit avoimesti esiin. Se helpottaa henkilöä päättämään, uskaltaako hän ryhtyä yrittäjäksi.

Luonteenpiirteet vaikuttavat siihen, miten hyvin yrittäjyys sopii kenellekin. Korhosen mukaan hyödyksi ovat esimerkiksi riskinottokyky ja -halu, kyky sietää epävarmuutta ja paineita sekä markkinointihenkisyys.

– Myös yrittäjäksi aikovan perhetilanteella on merkitystä. Tällaisia asioita mietitään ja punnitaan neuvonnassa hyvinkin avoimesti, Korhonen kertoo.

Meneekö maku?

Tuusulalainen Janne Kaukiainen leikittelee ajatuksella yrittäjyydestä, välillä hyvinkin vakavissaan. Yksi isoista kysymyksistä on, mistä kannattaisi lähteä liikkeelle?

Kaukiainen nauttii sanojensa mukaan kaikesta askartelusta. Se tarkoittaa muun muassa puu- ja metallitöitä, takomista, sorvausta ja kellojen korjausta. Lopputuloksena on syntynyt esimerkiksi lamppuja, koriste-esineitä ja skeittilauta.

Kaukiainen esittelee kädentöitään YouTubessa. Hänen Lazy watchsmith -kanavallaan on 12 000 tilaajaa, ja suosituimmalla videolla yli miljoona katselukertaa. Kaukiainen näyttää videolla, kuinka kymmenen markan kolikko muuttuu sormukseksi.

Kaukiaista kiehtoo ajatus siitä, että hän pystyisi hyödyntämään osaamistaan ja saisi elantonsa tekemällä sellaista, mistä nauttii. Toisaalta pelkojakin on:

– Jos teen nauttimaani asiaa työkseni, onko se sitten enää kivaa? Pilaanko itseltäni tämän melkeinpä terapiamuodon? Se vie minut jonnekin aivan muualle, kun pääsen tekemään ja suunnittelemaan juttuja.

Kaukiainen sanoo olevansa risteyksessä. Hän opetti vuosia erityisopettajana tulevia kelloseppiä, mutta on nyt työtön. Yksi vaihtoehto on lähteä opiskelemaan. Uskallusta yrittäjäksi hyppäämiseen ei ole ainakaan vielä.

Kestääkö pää?

Yrittäjyydessä Kaukiaista mietityttävät yritysmuodon kaltaiset perusasiat, kuten toiminimen perustaminen tai osakeyhtiö, ja toisaalta henkinen puoli. Vaikka kaverit kehuvat hänen valmistamiaan tavaroita ja kannustavat myymään niitä, Kaukiainen pohtii, mistä asiakkaat todella löytyvät.

Hän näkee myös tuotannon ja hinnoittelun vaikeaksi. Kaukiaisen mukaan esimerkiksi yksinkertainen spinneri syntyisi hänen käsissään kohtuullisen nopeasti, mutta hinta tuskin olisi kilpailukykyinen Kiinasta tilattavan tuotteen rinnalla.

– Ei kukaan halua maksaa käsitöistä Suomen maassa. Moni ihailee mutta kun sanoo hinnan, tuote ei enää kiinnosta.

Myös yrittäjyyteen liittyvä byrokratia epäilyttää.

– Jos lähtee leikkimään omilla ja perheen rahoilla, on pelko siitä, että jotain jää yritystä perustaessa huomioimatta.

Perhe ja oman luonteen sopivuus yrittäjäksi ovat iso osa yhtälöä. Kaukiaisella on kaksi alle kymmenvuotiasta lasta, ja heidän kanssaan vietetty aika on hänelle tärkeää.

– Pelkään, että miettisin työasioita koko ajan. Tiedän oman suhtautumiseni stressiin. En ole hirvittävän mukavaa seuraa, kun on stressiä ja unohtelen asioita. Mietin, miten pää kestäisi.

Jos ei sittenkään?

Marketta Korhosen mukaan aika usein käy niin, ettei yritysneuvonnassa käynyt henkilö lähdekään yrittäjäksi. Ratkaisussa painaa yleensä arvio liikeidean kannattavuudessa – mutta kenties myös uskalluksen kaltaiset asiat.

– Monesti voi olla yhtä arvokas käynnin lopputulos, ettei ryhdykään yrittäjäksi, Korhonen sanoo.

Yritysneuvontaan hakeutuvalla asiakkaalla on yleensä jonkinlainen liikeidea, mutta apua kaivataan esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman ja laskelmien tekoon. Korhosen näkemyksen mukaan neuvonnasta on aina hyötyä, on idea kuinka siemenvaiheessa tahansa.