Minustako yrittäjä?

Työnantajan konkurssi ei lannistanut – nyt jo toinen firma pystyyn

Työnantajan konkurssi ei lannistanut – nyt jo toinen firma pystyyn

Maahanmuuttajat perustavat muitakin kuin ravintoloita ja siivousyrityksiä.

|

Maahanmuuttajayrittäjien määrä Suomessa kasvaa, vaikka alueellisia eroja on paljon. Viime vuonna esimerkiksi Espoossa 22 prosenttia ja Vantaalla peräti 37 prosenttia uusyrityskeskuksen neuvontaa saaneista asiakkaista oli maahanmuuttajia.
Maahanmuuttajien yrittäjyydestä luodaan julkisuudessa vääränlaista kuvaa, sanoo maahanmuuttajien neuvontaan keskittynyt Irene Matinpalo YritysEspoosta. Hänen mukaansa maahanmuuttajat perustavat paljon muitakin yrityksiä kuin kebab-ravintoloita ja siivousfirmoja.

Matinpalon asiakkaat ovat pistäneet pystyyn esimerkiksi pelialan yrityksiä, konsulttipalveluita, vienti- ja tuontifirmoja sekä tuotekehitykseen ja innovaatioihin keskittyviä yrityksiä. Matinpalo on neuvonut myös esimerkiksi vieraskielisten päiväkotien perustajia.

Ravintoloitsijasta ict-konsultiksi

Sulabh Bartaula

tuli vuonna 2006 Nepalista Suomeen Haaga-Helian ammattikorkeakouluun opiskelemaan tradenomiksi. Opintojensa ohella ja niiden jälkeen hän työskenteli ravintolassa. Sitten hän pääsi oman alansa töihin SAP-konsultiksi, mutta yritys meni konkurssiin vuonna 2013.

Bartaula päätti hyödyntää ravintola-alan kokemustaan ja perustaa oman yrityksen. Lähinnä internetissä tekemänsä taustaselvitysten perusteella hän päätyi avaamaan nepalilaisen ravintolan Mount Ganeshin Joensuuhun. Hän arvioi kilpailun pääkaupunkiseudulla liian kovaksi, eikä Joensuussa ollut entuudestaan nepalilaista ravintolaa.

– Olen hyvin iloinen ja tyytyväinen siihen, miten suomalaiset ovat ottaneet meidät vastaan. Ihmiset ovat toivottaneet meidät tervetulleiksi, Bartaula sanoo.

Hän kiittelee yrityksen perustamiseen TE-toimistosta, uusyrityskeskuksesta ja Finnveralta saamaansa apua. Myös suomalaiset ystävät ovat auttaneet paperiasioissa, esimerkiksi erilaisten lupien hakemisessa.

Bartaulan ravintolan työllistää tällä hetkellä kuusi henkilöä, ja esimerkiksi työntekijöiden vakuutuksiin liittyvät asiat ovat vaatineet paljon selvitystyötä. Kielitaidon hankkimista Bartaula pitää tärkeänä, sillä monia tarvittavia lomakkeita ei ole saatavilla englanniksi.

Bartaula ei aio pysyä paikallaan. Hän suunnittelee perustavansa vielä tämän vuoden aikana toisen yrityksen ICT-konsultointia varten.

– Yritämme innovoida jotakin uutta. Uuden bisneksen aloittaminen tuo paljon motivaatiota, Bartaula sanoo.

Luvat ja kieliasiat tuottavat työtä

Kaiken kaikkiaan maahanmuuttajat tarvitsevat yrityksen perustamisessa hyvin samantyyppisiä neuvoja kuin kantasuomalaiset, mutta esimerkiksi maassaololuvat voivat vaatia lisäselvityksiä.

– Jos tulee Euroopan talousalueen ulkopuolelta, vaatii melkoista selvittämistä, millaisia lupia tarvitaan, YritysEspoon Matinpalo sanoo.

Myös kieliasiat saattavat aiheuttaa päänvaivaa. Matinpalo huomauttaa, että yrityksen sähköisessä rekisteröinnissä virallisina kielinä ovat vain suomi ja ruotsi.

Matinpalo kertoo asiakkaidensa olevan hyvillään siitä, ettei Suomessa ole korruptiota yrityksen perustamisessa tai sen pyörittämisessä.

– He ovat yllättyneitä, että verot ja muut maksut ovat ennakoitavissa.