Tilaa uudistunut yrittäjäkirje

Kirjeessä kootusti Kuukauden teema ja paljon yrittäjille hyödyllistä tietoa.

Laskelmat

Yritystä perustamassa? Epärealistiset laskelmat yleinen ongelma

Yritystä perustamassa? Epärealistiset laskelmat yleinen ongelma

Moni arvioi uuden yrityksen tulovirrat turhan optimistisesti. Helsinkiläinen riksayrittäjä ei välttynyt yllätyksiltä.

|

Aloittavat yrittäjät laskevat rahan tarpeen ja kulut lähes poikkeuksetta epärealistisesti.
Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startian johtajan Tommi Virkaman mukaan menot arvioidaan tyypillisesti alakanttiin ja tulot yläkanttiin. Tätä virhettä on syytä välttää, sillä puolet alkuvaiheen yrityksistä vajoaa kuolemanlaaksoon.

– Yrittäjäksi ryhtyvä ihminen on lähtökohtaisesti aika optimistinen. Monesti laskelmien kautta tajutaan, että rahaa pitääkin varata enemmän kuin alun perin on arvioitu, Virkama sanoo.

Yritystä perustaessa yllätyksiä tulee yleensä aina. Sen vuoksi tulot kannattaisi Virkaman mielestä laskea jopa pessimistisesti. Jos ne kattavat silloinkin yrityksen kulut, ovat laskelmat oikealla tasolla.

Pääoman tarve ja kulut riippuvat paljon liikeideasta. Tyypillisiä kustannuksia ovat muun muassa vuokrat, vakuutukset, puhelin- ja nettiliittymät, markkinointi, työntekijöiden palkat ja ulkoistettu kirjanpito.

Kustannuksia syntyy myös tuotteiden hankkimisesta tai valmistamisesta. Lisäksi niitä aiheutuu esimerkiksi nettisivujen ja verkkokaupan rakentamisesta sekä maksupäätteestä ja kassakoneesta.

Turvaa toimeentulo

Vaasanseudun Kehitys Oy:n yritysneuvojan Antti Alasaaren mielestä hyvä nyrkkisääntö on, että yrittäjällä pitää olla startatessa vähintään 1,5 kuukaudeksi rahaa omaan toimeentuloon ja yrityksen kuluihin.

Vaikka yritys saisi starttirahan, ensimmäinen erä tulee vasta noin 1,5 kuukauden kuluttua toiminnan aloittamisesta.

Alasaari antaa pari esimerkkiä: jos yrittäjä ostaa jo toimivan liikkeen, on asiakaskunta heti valmiina. Jos taas ryhdytään kehittämään peliä, ei yrityksellä ole tuloja pitkään aikaan. Silloin voi olla tarpeen turvata oma toimeentulo esimerkiksi vuodeksi.

Mikäli yritys hakee lainaa, kannattaa sitä Tommi Virkaman mielestä hakea heti rohkeasti riittävän suuri summa. Hän huomauttaa, että koko lainaa ei välttämättä tarvitse nostaa.

– Jos esimerkiksi on saanut 50 000 euroa lainaa, ei ole mukava huomata, että tarvitsisikin 70 000 euroa.

Jos tuloja taas ei ala tulla toivotusti, on paikallaan pohtia kulujen karsimista. Vähintään yhtä tärkeää on kuitenkin miettiä, miten yritys saisi lisää tuloja. Virkama huomauttaa, että kulut yleensä joustavat vähemmän.

– Yrittäjälle tulee aina tietty kulukuorma. Jos tulot ja menot eivät ole tasapainossa, se on pois yrittäjän omasta selkänahasta. Silloin yrittäjä ei voi ehkä tehdä yksityisottoja tai nostaa palkkaa.

Riksayrittäjä muutti konseptia

Helsinkiläinen Pekka Anttonen perusti helmikuussa Indian Rickshaw -nimisen yrityksen, joka toi kesäksi neljä polkupyöräriksaa Helsingin keskustaan. Hän laski pääoman tarvetta ja kuluja tarkasti ennakkoon.

– Jos olisin laskenut vain yksin, olisin mennyt pahasti metsään. Uusyrityskeskuksen yritysneuvoja osasi arvioida kustannuksia paljon realistisemmin, ja hän nosti esiin pankkilainan korkojen, käsittelykulujen ja nettisivujen ylläpitämisestä koituvien kulujen kaltaisia asioita, Anttonen kertoo.

Toiminta käynnistyi yrityslainan turvin. Isoin yksittäinen kustannus oli polkupyöräriksojen hankkiminen Bangladeshista. Yksi riksa kustansi maahantuotuna noin 1 500 euroa. Menopelit tulivat arvioitua kalliimmaksi, kun Anttonen päätyi kustamoimaan ne. Myös maahantuonti oli odotettua suurempi menoerä.

– Esimerkiksi merirahdin huolinnasta tuli omat kulunsa, joita en osannut laskea ennakkoon.

Rahaa kului myös muun muassa varaston vuokraan sekä riksojen kuljetteluun, ylläpitämiseen ja huoltamiseen. Anttosen mukaan moni asia maksoi ennakoitua enemmän.

Anttoselle oli tärkeää työllistää Intian niemimaalta Suomeen muuttaneita ihmisiä kuskeiksi. Kesän aikana kävi selväksi, että riksakyytejä kannatti tarjota vain tiettyinä vuorokaudenaikoina. Konsepti muuttui lennosta. Siksi palkkakustannuksetkin erosivat siitä, mitä yrittäjä oli suunnitellut.

– Opimme kesän aikana eniten siitä, millä tavalla palvelua kannattaa tarjota. Ei kannattanut pitää vakituista työntekijää kuukausipalkalla, vaan esimerkiksi vuokrata riksaa kuskille.

Riittävästi pelivaraa

Anttonen piti ensimmäistä kesää pilottina, joka opettaisi, miten toimintaa kannattaa pyörittää. Siinä tarkoituksessa se onnistui hänen mukaansa erinomaisesti. Taloudellisesti kesä ei sen sijaan mennyt niin hyvin kuin Anttonen oli ennakoinut.

– Tiesin jo laskelmia tehdessä, että ne ovat hieman yläkanttiin. Olin turhan optimistinen.

Kesän jälleen Indian Rickshaw on käynnistänyt vaatteiden maahantuonnin Intiasta ja Bangladeshista. Maahantuonnin kustannukset pystyy Anttosen mukaan laskemaan sataprosenttisesti oikein.

Anttosen neuvo aloittaville yrittäjille on yksinkertainen:

– Kannattaa pitää aika iso pelivara. Kuluja tulee vaikka kuinka hyvin suunnittelisi, hän summaa.