Tilaa uudistunut yrittäjäkirje

Kirjeessä kootusti Kuukauden teema ja paljon yrittäjille hyödyllistä tietoa.

Yrittäjyys

Yrittäjä laski: Suomalainen selvästi ruotsalaista kollegaansa kalliimpi

Yrittäjä laski: Suomalainen selvästi ruotsalaista kollegaansa kalliimpi

Corrotechin työntekijöiden sivukulut ovat länsinaapurissa jopa 20 prosenttia Suomea pienemmät.

|

Yrityksen kannattavuus koostuu useista tekijöistä. Ruotsissa on Suomeen nähden etuna pienemmät palkkojen sivukulut palvelualoilla, pk-metalliyrityksissä ja työvoimavaltaisissa yrityksissä.
Tähän tulokseen on tullut Torniossa ja Haaparannassa toimivan metalliyritys Corrotechin toimitusjohtaja Tapio Herajärvi. Hän on jo vuosien ajan vertaillut konsernin suomalaisten ja ruotsalaisten työntekijöiden kustannuseroja.

– Vaikka meillä on tehty erilaisia kiky-sopimuksia, ero Ruotsin hyväksi on erittäin selkeä. Jopa 20 prosenttia tai yli, Herajärvi sanoo.

Väitteet perustuvat Corrotechin palkkahallinnosta saataviin reaaliaikaisiin lukuihin. Yhtiöllä on viime vuosina ollut noin 15–20 työntekijää sekä Suomen että Ruotsin puolella.

Työntekijöiden hintaero syntyy Herajärven mukaan monista työehtosopimuksiin sisältyvistä ”suomalaisista erikoisuuksista”, kuten ylitöiden korotusosista, pekkaspäivistä, palvelusvuosilisistä ja loma-ajan palkoista sekä erillislisistä.

– Yritys- ja yksilökohtaiset sairausajan palkkakulut tuovat kiky-sopimusta suuremman kustannuslisän koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Ne koskevat erityisesti julkista sektoria.

Ruotsi halvempi useissa asioissa

Yksi Ruotsin eduista on ollut myös kruunun heikkous, johon ei ole mahdollista vaikuttaa.

– Me myymme suomalaista työtä ja kilpailemme myös ruotsalaisten yhtiöiden kanssa. Ongelmat kumuloituvat suomalaisten yhtiöiden tappioksi, kun kilpailu kiristyy.

Corrotech ei kuitenkaan suunnittele toimintaansa siirtämistä pelkästään Ruotsiin, sillä se vaatisi yritykseltä miljoonainvestointeja. Nyt se toimii kotimarkkinayrityksenä molemmissa maissa.

Herajärven mielestä kilpailukykyeroista ei edelleenkään puhuta avoimesti. Mediassa kommentoivat hänen mielestään usein ”kaikkien alojen erityisasiantuntijat”, jotka eivät pysty vertailemaan työehtosopimusten nyansseja ja yksilökohtaisia sairauskuluja, jotka ovat huomattavia ja vaihtelevia.

– Yleensä päätelmät ovat vääriä ja harhaanjohtavia, mutta suurelle yleisölle mukavia lukea.

Yrityksille laajempi neuvotteluvalta

Suomeen tehtyä kilpailukykysopimusta Herajärvi pitää oikeansuuntaisena, mutta riittämättömänä. Hänen mielestään palkoista pitäisi voida neuvotella ja päättää yrityskohtaisesti.

– Jokainen ymmärtää, että vain tehdystä työstä voidaan maksaa. Ja siitä voitaisiin maksaa enemmän, jos asiat saataisiin reilaan.

Herajärvi pelkää, että suomalaisyritysten huonon kilpailukyvyn vuoksi osaavaa työvoimaa menetetään Ruotsiin, Norjaan ja muihin kilpailukykyisiin maihin. Esimerkiksi Corrotech on joutunut viime vuosina hankkimaan työvoimaa Virosta ja Latviasta.

Yritys on pyrkinyt laajentamaan markkinoitaan kuluttajatuotteisiin, esimerkiksi aseturvakaappeihin, alumiiniovi- ja ikkunatuotteisiin ja grilleihin. Niiden osuus on kuitenkin vielä alle kymmenen prosenttia yrityksen liikevaihdosta. Viennin osuus on 30–40 prosenttia.

Valtaosa yrityksen liikevaihdosta tulee erilaisista teräs-, paperi-, auto-, rakennus- ja kaivosteollisuuden projekteista.

– Tilanteemme on hyvin voimakkaasti kiinni suuressa teollisuudessa ja sen kehitysnäkymissä.

Lomauttaminen helpompaa Suomessa

Ainakin yhdessä asiassa tilanne tosin on Suomessa Ruotsia parempi.

– Suomen pelastusrengas on ollut lomauttamismahdollisuus silloin, kun työ- ja tilauskanta on alhainen, Herajärvi sanoo.

Suomessa lomautusajalta ei makseta työntekijälle palkkaa, mutta Ruotsissa pitää maksaa 80 prosenttia työajan palkasta. Tämän vuoksi työntekijän irtisanominen on Herajärven mielestä lomauttamista toimivampi keino, jos tilanne sitä vaatii. Silti sekään ei ole hänen mukaansa hyvä ratkaisu, koska työsuhde katkeaa kokonaan ja yrityksen paras resurssi saatetaan menettää iäksi.

Ruotsissa työntekijän irtisanomisaika on puoli vuotta.

– Silloin pitäisi tietää tilauskanta ja tekeminen yli puolen vuoden päähän, mikä ei ole tänä päivänä ainakaan meidän yrityksessämme realistista.