Tilaa uudistunut yrittäjäkirje

Kirjeessä kootusti Kuukauden teema ja paljon yrittäjille hyödyllistä tietoa.

Yrittäjyys

Näillä aloilla vaivaa työntekijäpula – esimiehistä kova kysyntä

Näillä aloilla vaivaa työntekijäpula – esimiehistä kova kysyntä

Opiskelupaikat ovat useilla aloilla ongelma. Niitä on joko liian vähän tai alalle ei hakeudu riittävästi ihmisiä.

|

Kaikille ei löydy Suomessa töitä, mutta samaan aikaan työvoimapula vaivaa monia aloja. Yksi näistä on ravintola-ala.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n asiantuntijan Hannu Hakalan mukaan pula tarjoilijoista, kokeista ja vuoroesimiehistä on suurin pääkaupunkiseudulla, mutta ongelma on valtakunnallinen.

– Eniten tätä selittää se, että pääkaupunkiseudulla on ollut nopeaa kasvua ja uusia työpaikkoja on syntynyt runsaasti. Sekä pääkaupunkiseudulla että muilla paikkakunnilla voi lisäksi olla, ettei ammattitaito kohtaa tarvetta, Hakala pohtii.

Hän ei näe, että tilanteeseen olisi tulossa äkillistä muutosta lyhyellä tähtäimellä.

– Pääkaupunkiseudulla osaavasta henkilökunnasta on ollut pulaa jo pidempään, mutta meillä kesä ja alkusyksy ovat tuntuneet poikkeuksellisen vaikeilta, sanoo HOK-Elannon ravintoloista vastaava toimialajohtaja Jouko Heinonen.

– Meillä on huutava pula myös keittiö- ja saliesimiehistä, hän jatkaa.

Jos HOK-Elannon kokoisella yrityksellä on vaikeuksia rekrytoida henkilöstöä, on tilanne todennäköisesti vaikea myös pienemmillä yrityksillä.

Henkilöstövajeen vuoksi kesällä oli Heinosen mukaan läheltä piti -tilanteita sen suhteen, että ravintolat ylipäänsä saatiin auki. Hän arvioi, että ammattitaitoisen henkilöstön puute on ennen pitkään kasvun este, kun ketju miettii uusien ravintoloiden avaamista.

Heinonen näkee ravintola-alan työvoimapulan taustalla useita syitä. Ensimmäinen on, ettei oppilaitoksista valmistu riittävästi osaavaa henkilökuntaa.

Toiseksi asuminen pääkaupunkiseudulla on kallista, mutta niin on myös matkustaminen töihin kehyskunnista. Heinosen mukaan ravintola-alan työajat voivat myös olla haaste pidemmän työmatkan suhteen.

– Lisäksi kilpailemme monien palvelualojen kanssa samasta työvoimasta.

Kysyntää rakennusalan työnjohtajille

Työ- ja elinkeinoministeriön tällä viikolla julkaisema ammattibarometri kertoo, että koko maassa on edelleen selvästi pulaa lääkäreistä ja muista sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista.

Työntekijöille on yhä kasvavassa määrin tarvetta myös rakennusalalla, jossa työvoiman kysyntä on kasvanut, kun rakentaminen on piristynyt. Pulaa on työnjohtajien lisäksi muun muassa kattoasentajista, korjaajista, betonirakentajista ja raudoittajista.

Y-Studion soittokierros vahvistaa tilanteen.

LVI-Tekniset Urakoitsijat ry:n erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen kertoo, että pulaa on selvästi LVI-talotekniikan insinöörikoulutuksen saaneista, jotka voivat toimia LVI-asennusprojektien vetäjinä. Eniten kysyntää on Etelä-Suomessa, jossa rakentamista on paljon.

Työvoimapula johtuu hänen mukaansa ennen kaikkea siitä, ettei tehtäviin ole koulutettu riittävästi ihmisiä. Mäkinen pitää pullonkaulana ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen määrää.

– LVI-talotekniikan opiskelupaikat ovat tosin lisääntyneet viime vuosina, mutta eivät riittävästi. Aloituspaikat olivat alimitoitettu jo 15 vuotta sitten. Alalla on ollut pitkään tilanne, ettei työvoimaa ole ollut riittävästi, mutta nyt tilanne on kumuloitunut, Mäkinen sanoo.

Hänen mukaansa alalla nähdään, että työvoiman kysyntä pysyy tulevaisuudessakin korkeana, koska muun muassa korjausrakentamisen tarve kasvaa edelleen.

Infra-ala vanhenee

Uusia ammattilaisia kaipaa myös infra-ala. INFRA ry:n asiantuntija Magnus Frisk kertoo, että osaavista tekijöistä on pulaa aina ”perusduunareista” rakennusmestareihin. Tilanne vaihtelee paikkakunnittain.

Frisk pitää suurimpana ongelmana sitä, ettei alalle hakeudu riittävästi ihmisiä. Hänen mukaansa infra-alaa ei tunneta riittävän hyvin.

– Uudellamaalla ammattioppilaitoksiin on aloituspaikkoja jopa enemmän kuin ensisijaisesti koulutukseen hakeutuvia.

Frisk kertoo monen myös valitsevan ammattikorkeakoulussa talonrakentamisen infrarakentamisen sijaan.

Infra ry on huolissaan tulevista toisen asteen koulutuksen leikkauksista. Huolena on infra-alan koulutuksen väheneminen.

– Nykyiset infra-alan ammattilaiset ikääntyvät, joten alalle pitää saada enemmän nuoria, Frisk sanoo.

Kärkimiehet kadoksissa

Sähköpuolella osaavista kärkimiehistä on ollut pulaa jo kauan, kertoo Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n järjestöpäällikkö Toivo Lötjönen. Kärkimies johtaa asennustyöryhmää työmaalla.

Tehtävään vaaditaan pätevää, kokenutta ammattilaista. Lötjösen mielestä voi vain arvailla, miksei se tunnu kiinnostavan.

– Joku voi kokea, ettei vastuu ja siitä maksettava korvaus kohtaa. Tai ehkä ei haluta ottaa vastuuta muiden tekemisestä. Joskus kärkimies voi joutua pitämään kuria porukassa, hän pohtii.

Alalla on pulaa myös tekijöistä, jotka ovat halukkaita tekemään matkatöitä. Lötjösen mukaan lähtijöitä on nykyisin huomattavasti vähemmän kuin aiemmin.