Tilaa uudistunut yrittäjäkirje

Kirjeessä kootusti Kuukauden teema ja paljon yrittäjille hyödyllistä tietoa.

Johtaminen

Henrik Bos

Rekrytoitko? Osaaminen ei katso kansallisuutta

Ennakkoluuloista olisi päästävä eroon. Kansallisuudella ei ole rekrytoinnissa merkitystä, kirjoittaa VRJ Länsi-Suomen Henrik Bos.

|

Osaamisen ja osaavan työvoiman tunnistaminen ei ole helppo tehtävä, vaikka työvoimaa olisikin tarjolla. Esimerkiksi Suomeen muuttavilta ulkomaalaisilta kysytään usein koulutusta ja mitä on tehnyt. Kaveri saattaa vastata, että koulutus on MBA ja töitä on Suomessa tehnyt tiskarina.
CV:n kartoittamista tärkeämpää olisi keskittyä työntekijöiden todelliseen osaamiseen. Koulutustaustaa oleellisempaa on katsoa tulevaan: mihin palkattava henkilö pystyy jatkossa ja miten hän voi kantaa vastuuta erilaisista työtehtävistä. Tällaisilla taidoilla ja asenteella ei ole mitään tekemistä etnisen taustan kanssa.

Oli tausta mikä hyvänsä, yrityksen täytyy joka tapauksessa kouluttaa työntekijää eteenpäin. Parhaita tuloksia saadaan, kun yrityksen johto ymmärtää ihmisten osaamisen tason ja valitsee oikeat ihmiset oikeisiin työtehtäviin. Työn on oltava mielekästä myös sen tekijälle.

Pari vuotta sitten laskin, että meidän yrityksessä on töissä ainakin 14 eri kansalaisuutta. Kansalaisuudet ovat sittemmin tosin vähentyneet, kun työntekijöistä on tullut Suomen kansalaisia. Eri kansalaisuuksien palkkaaminen on paras ja usein ainoa keino kotouttaa muualta Suomeen muuttaneita.

Monikansallisen työpaikan johtaminen vaatii avoimuutta ja uskoa siihen, että hyvät työntekijät kyllä hoitavat hommansa. Ennakkoluuloja eri kansallisuuksia kohtaan on nimittäin aina, puolin ja toisin.

Johtajan olisi tärkeää päästä ennakkoluuloista eroon. Toisesta maasta muuttaneet henkilöt ovat usein yrityksen uskollisimpia työntekijöitä. Se johtuu monesti siitä, että työntekijällä ei välttämättä ole sellaista sosiaalista elämää taakkanaan, mitä suomalaisilla on. Työn merkitys korostuu, ja työpaikka mielletään helposti eräänlaiseksi perheyhteisöksi.

Maahanmuuttajista löytyy valtavasti osaavaa työvoimaa. Moni on saattanut olla omassa maassaan lääkäri tai hyvä kirvesmies, mutta Suomessa tälle tarjotaan vain keittiöapulaisen tai yösiivoojan paikkaa. Sanotaan, että ota tää kun muuta ei oo tarjolla. Se on sääli, kun toisaalla valitetaan osaavan työvoiman puutetta.

Yrityksessämme työskentelee myös ihmisiä, jotka eivät osaa suomea. Kielitaidon puute onkin yleisin syy, miksi maahanmuuttajaa ei palkata. Se kuitenkaan ei ole este työskentelylle, sillä fyysisessä työssä itse työ on yhteinen kieli.

Myös erilaiset tietotekniikan sovellukset ovat monikulttuurisessa ympäristössä avuksi. Esimerkiksi oma pomoni juttelee Espanjassa sujuvasti ihmisten kanssa käyttäen Googlen kääntäjää. Tällaisilla apukeinoilla meidänkin työntekijät pystyvät kääntämään vaikka kirjalliset suomenkieliset ohjeet puolaksi tai ranskaksi.

Yhteiskunnan pitäisi osallistua työttömien työllistämiseen. Työntekijän voisi antaa valita palkkatuetun työpaikkansa esimerkiksi työllisyyssetelillä. Seteli voisi olla sosiaalituen suuruinen ja työntekijä voisi viedä tuen yritykseen osaksi maksettavaa palkkaa. Näin työntekijä voisi valita, mihin yritykseen palkkatukensa kantaa.

Maahanmuuttajien palkkaamisen suurimmat haasteet liittyvät yleensä byrokratiaan. Vaadittava paperisota on onneksi helpottamassa, kun ulkomaalaistaustainen väestö lisääntyy, vaikka esimerkiksi rakennusalalla velvollisuuksia ja valvottavia pykäliä riittää.

Kirjoittaja Henrik Bos on rakentamisen monialayritys VRJ Groupin myynti- ja markkinointijohtaja ja VRJ Länsi-Suomen varatoimitusjohtaja.