Tilaa uudistunut yrittäjäkirje

Kirjeessä kootusti Kuukauden teema ja paljon yrittäjille hyödyllistä tietoa.

Verotus

Yrittäjä, seuraa näitä tulevia veromuutoksia

Yrittäjä, seuraa näitä tulevia veromuutoksia

Suurimpia muutoksia ovat yrittäjävähennys ja maksuperusteinen arvonlisävero.

|

Ensi vuodelle on tulossa kasa veromuutoksia, jotka yrittäjien on hyvä huomioida. Luvassa on muun muassa joustoa.
Aikaisempiin vuosiin nähden tulossa ei ole jättimäisiä muutoksia. Monet veromuutoksista koskettavat todellisuudessa vain tiettyjä yrittäjäryhmiä. Kuitenkin esimerkiksi oma-aloitteisten verojen menettelyihin tulee paljon uudistuksia.

Suurin osa hallituksen esittämistä veromuutoksista odottaa vielä eduskunnan lopullista päätöstä.

– Kun muutoksia lähdetään haravoimaan tarkkaan, sieltä voi nostaa esiin yrittäjävähennyksen ja maksuperusteisen arvonlisäverotuksen muutoksen, sanoo konsultointi- ja koulutusyhtiö Alhola Consultingin yrittäjä ja veroasiantuntija Kari Alhola.

Vastaisuudessa yksityiset elinkeinonharjoittajat ja henkilöyhtiöt voivat tehdä viiden prosentin yrittäjävähennyksen elinkeinotoiminnan tuloksestaan verotuksessa. Tällöin 95 prosenttia tulosta on veronalaista ja viisi prosenttia verovapaata.

– Yrittäjävähennys on suoraan ikään kuin avoin ”lahja” yrittäjille. Näille yritysmuodoille se on tervetullut muutos, Alhola sanoo.

Prosenttiperusteinen vähennys tarkoittaa, että siitä hyötyy absoluuttisesti sitä enemmän, mitä suuremmat tulot ovat. Alhola huomauttaa, että sen vuoksi vähennyksellä ei ole suurta vaikutusta pienituloisiin yhtiöihin.

Arvonlisäverotukseen muutos

Pienille yrityksille on tulossa ensi vuonna myös mahdollisuus tilittää arvonlisävero maksuperusteisesti. Kyse ei kuitenkaan ole pakosta. Tämä tulisi vaihtoehdoksi yrityksille, joiden liikevaihto on enintään 500 000 euroa.

Taloushallintoliiton johtava asiantuntija Markku Ojala kommentoi aihetta jo aiemmin Y-Studiolle.

Uudistuksen hyöty riippuu siitä, miten yrityksen myynti- ja ostolaskut kulkevat, sanoo Taloushallinnon asiantuntijaorganisaatio Oy Tuokko Ltd:n veroasiantuntija Leena Juusela. Kaikille arvonlisäveron tilittäminen maksuperusteisesti ei ole edullisempi vaihtoehto.

– Jos taas myyntilaskuista kertyy hyvin hitaasti rahaa, on aina mukavampaa, ettei arvonlisäveroa tarvitse maksaa ennen kuin rahan on saanut itse, Juusela sanoo.

Yritysten kassavirtaa syö se, jos arvonlisäveron joutuu maksamaan ennen kuin on saanut maksun asiakkailtaan. Kari Alhola sanoo uudistuksen hyödyntävän esimerkiksi yrityksiä, joilla on maksuvaikeuksia.

Alhola suhtautuu uudistukseen kaksijakoisesti.

– Uudistus ja sen tarkoitus on hyvä kaikin puolin, mutta käsitykseni on, ettei se välttämättä saa suurta suosiota.

Alhola pohtii, etteivät yrittäjät välttämättä ala hyödyntää mahdollisuutta tilittää arvonlisäveroa maksuperusteisesti, jos kuitenkin tilinpäätös on tehtävä suoriteperusteisesti.

Veroilmoitukset ajallaan

Leena Juusela nostaa tulevista veromuutoksista esiin oma-aloitteisten verojen myöhästymismaksuja koskevat muutokset. Hän korostaa, että yritysten on entistä tärkeämpi antaa ensimmäinen veroilmoitus ajallaan.

– Kun veroa on hyvin vähän tai sitä ei ole ollenkaan, erityisesti näissä tilanteissa tulee aikaisempaa enemmän viivästysseuraamuksia.

Veroilmoituksen myöhästymismaksu on jatkossa 45 ensimmäisen päivän ajalta kolme euroa päivässä. Yli 45 päivän myöhästymisestä maksettavana on 135 euroa ja kaksi prosenttia myöhässä ilmoitetun veron määrästä.

Juuselan mukaan esimerkiksi 45 päivää myöhässä olevan ilmoituksen kustannus on siis 130 euroa enemmän kuin nykyisin.

Verokauden tietoja voi jatkossa oikaista 45 päivän ajan ilman myöhästymismaksua. Juuselan mielestä sen vuoksi jatkossa kannattaa ennemmin antaa ilmoitus määräaikaan mennessä vaikkapa hieman puutteellisena kuin antaa se myöhässä.

Veronkevennyksistä tukea palvelualalle

Muutoksia on tulossa myös muun muassa kotitalousvähennykseen. Hallitus on esittänyt, että jatkossa arvonlisäverollisesta työkorvauksesta saa vähentää 50 prosenttia nykyisen 45 prosentin sijaan.

Muutoksesta voi olla hyötyä esimerkiksi siivous-, hoito- ja rakennusalan palveluja suoraan kotitalouksille myyville yrityksille.

– On hyvin myönteistä, että vähennystä korotetaan. Jos kotitalousvähennys on reilun kokoinen, ei ole kiusausta maksaa yrittäjälle pimeästi, Juusela pohtii.

Kiinteistöveron korotus sen sijaan tarkoittaa lisää kuluja esimerkiksi matkailu- ja ravintola-alan yrityksille.

– Veron nouseminen on monelle meidän alan yritykselle huono asia. Monilla on omistuksessa isojakin maa-alueita, sanoo Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry MaRan varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi.

Toimialan yritysten kannalta merkittävimpänä muutoksena Aittoniemi pitää kuitenkin kilpailukykysopimukseen liittyvää ansiotulojen verotuksen kevennystä.

– Sen avulla säilyy ostovoima. Sen säilyminen on oleellinen asia palvelualalla, jossa iso osa asiakkaista on kuluttajia. Olemme päässeet vihdoin nousuun. Se voi pitää meidät edelleen lievässä nousussa.