Tilaa uudistunut yrittäjäkirje

Kirjeessä kootusti Kuukauden teema ja paljon yrittäjille hyödyllistä tietoa.

Verotus

Yksi ala investoi: ”Enemmän kuin koskaan aiemmin”

Yksi ala investoi: ”Enemmän kuin koskaan aiemmin”

Korotetut poistot vaikuttavat heikosti. Palveluala ei niistä hyödy.

|

Tuotannollisten investointien korotetut poistot hyödyttävät teollisia yrityksiä, mutta palvelualalle niistä ei ole hyötyä, sanoo Taloushallintoliiton johtava asiantuntija Markku Ojala.
Yritysten oikeutta tehdä tuotannollisten investointien korotettuja poistoja on jatkettu useita kertoja viime vuosina. Oikeus tuplakorotuksiin on voimassa vielä tänä kalenterivuonna.

– Palveluala ei pääse tuollaisilla poistokeinoilla verokannustinten pariin, Ojala sanoo.

Vain suhteellisen pieni joukko investoineista yrityksistä on hyödyntänyt korotettuja poistoja, ilmenee Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n viimevuotisesta selvityksestä. Sen mukaan kokonaisuutena matala tuen käyttöaste puhuu sen puolesta, että korotus ei ole saanut aikaan merkittävissä määrin uusia investointeja.

– Paraikaa mietitään keinoja, millä tavalla yritykset saataisiin investoimaan. Koska keinoja etsitään yhä, se tietyllä tapaa osoittaa sen, etteivät tuplapoistot ole auttaneet, Ojala arvioi.

Työryhmät arvioivat verotusta

Yritysverotukseen kaavaillaan tällä hetkellä laajoja uudistuksia. Valtiovarainministeriön (VM) viime viikolla asettama asiantuntijatyöryhmä alkaa pohtia verotuksen nykyistä tasoa ja mallia.

Työryhmä tarkastelee muun muassa yritysten aineellisen ja aineettoman pääoman investointien ja osaamisen verokohtelua. Lisäksi sen on määrä esittää näkemyksensä investointien edistämiseksi tarkoitetun varauksen käyttöönotosta yritysverotuksessa.

Myös VATT tekee VM:n pyynnöstä selvitystä yritysverotuksesta ja vaihtoehtoisista veromalleista. Se arvioi väliraportissaan nykyisen yritysverotuksen suosivan velkarahoitusta oman pääoman kustannuksella. Investointikohteista verotus suosii erityisesti raskaita koneinvestointeja.

Ojalan mielestä on syytä pohtia, ovatko korotetut poistot tai esimerkiksi investointivaraus paras ratkaisu.

– Jos valitaan varausjärjestelmät, pitää hyväksyä, että ne kohdentuvat aina tiettyihin ryhmiin. Toinen vaihtoehto on laaja veropohja ja matala yhteisöverokanta, jolloin se kohdentuu kaikkiin yrityksiin.

Hotellihankkeita käynnissä

Valtiovarainministeriö ennakoi kesän talouskatsauksessaan yksityisten investointien lisääntyvän tänä vuonna ja erityisesti rakennusinvestointien olevan kovassa, yli seitsemän prosentin kasvussa.

Kevään pk-yritysbarometri puolestaan kertoi, että pk-yritysten arviot investointien lähiajan kehityksestä paranivat hieman edellisestä barometristä. Silti investointejaan vähentäviä yrityksiä oli yhä enemmän kuin niitä, jotka aikoivat lisätä investointeja.

Y-Studion soittokierros kertoo investointinäkymien vaihtelevan toimialoittain.

– Meidän toimialaan investoidaan tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aiemmin itsenäisen Suomen historiassa. Hotelli- ja kylpyläinvestoinnit ovat näistä suurimpia, sanoo Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi.

Hänen mukaansa Suomeen on tulossa seuraavan kolmen–viiden vuoden aikana kymmenkunta uutta hotellia ja kylpylähotellia, valtaosa pääkaupunkiseudulle. Lappi arvioi niiden yhteenlasketuksi arvoksi noin miljardi euroa.

Lisäksi pienempiä investointeja tehdään muun muassa ravintoloihin, sisäaktiviteettipuistoihin ja hiihtokeskusten infrastruktuuriin.

Lappi listaa kolme syytä erityisesti hotelli- ja kylpyläinvestoinneille.

– Tässä oli ajanjakso, jolloin investointeja ei tullut kovin paljon. Matkailun kasvuodotukset ovat suuret. Lisäksi muut Pohjoismaat ovat investoineet menneinä vuosina paljon. Jos aiotaan pysyä kilpailussa mukana, täytyy saada tarjontaa erityyppisiin hintaluokkiin.

Investointinäkymissä eroja

INFRA ry:n

johtajan Heikki Jämsän mukaan rakennusyhtiöiden laiteinvestoinnit kasvoivat selvästi kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Osin taustalla on laitteiden korvausinvestointitarpeen kasvu.

Kasvu johtuu lisäksi rakentamisen volyymin kasvusta ja yritysten luottamuksen lisääntymisestä inframarkkinoiden kasvuun, johon myötävaikuttavat valtion budjetin lisäksi useat kasvukeskuksissa tapahtuvat rakentamisinvestoinnit, Jämsä sanoo.

Tällä hetkellä varsinkin Etelä-Suomessa rakennetaan paljon siltoja ja muutenkin infraa.

Investoinnit eivät sen sijaan ole merkittävässä roolissa työvoimavaltaisella sähköistysalalla.

– Rakentamisen hyvä suhdanne näkyy myös sähköistysalan odotuksissa, mutta tämä ei johda toimialalla merkittäviin investointeihin, sanoo Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n talouspäällikkö Sami Pilkkikangas.

Myöskään LVI-alan yritykset eivät juuri tee investointeja, on taloussuhdanne mikä tahansa.

– Pari isohkoa toimijaa investoi liiketoimintaan yritysostojen kautta. Sitä on nyt liikkeellä jonkin verran. Yleisesti ottaen LVI-alan investoinnit ovat kuitenkin hyvin vähäisiä ja niitä tehdään lähinnä toimitiloihin, sanoo LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU:n toimitusjohtaja Jari Syrjälä.