Tilaa uudistunut yrittäjäkirje

Kirjeessä kootusti Kuukauden teema ja paljon yrittäjille hyödyllistä tietoa.

Verotus

Iso kasa veromuutoksia nuijittu pöytään: Tiedätkö, mikä muuttuu?

Iso kasa veromuutoksia nuijittu pöytään: Tiedätkö, mikä muuttuu?

Y-Studio listasi: Yrittäjille ja yrityksille on joustoja luvassa, mutta virheiden oikaiseminen herättää keskustelua.

|

Kesäkuu on ollut päätösten aikaa, ainakin ensi vuoden verotuksen osalta.
Ainakin yrittäjille hallituksen esitys tarkoittaa muutoksia. Kaikille yrittäjille muutos näkyy uutena Verohallinnon sähköisenä palveluna. Vanha Verotili sulkeutuu ja tilalle tulee OmaVero-palvelu.

Taloushallintoliiton johtava asiantuntija Markku Ojala sanoo, että uudessa palvelussa yrittäjä näkee ilmoittamansa tiedot ja maksut sekä saldon verojen maksutilanteesta.

”Verotili-järjestelmässä kokonaistilannettaan eivät ole nähneet ne yrittäjät, joilla veroja on ehtinyt mennä perintään ja ulosottoon. Tällaiset verovelat on siirretty pois Verotililtä. Uudessa palvelussa maksamaton kokonaisverosaldo näkyy yrittäjälle paremmin, kun mukana on kaikki maksamattomat verot”, Ojala kertoo.

Moni yritys ei tosin ole Verotiliä pahemmin itse käyttänyt, vaan tiedot kulkeutuvat tilitoimistojen kautta.

Vielä papereita Verohallintoon lähettäville yrittäjille on luvassa sekä huonoja että hyviä uutisia. Huonot ensin: Verohallinto hyväksyy paperiset ilmoitukset jatkossa vain erityisen hyvästä syystä. Jos hyvä syy löytyy, kausi-ilmoituksen määräpäivä on ensi vuodesta alkaen jokaisen kuun 12. päivä nykyisen seitsemännen sijaan.

Osa yrittäjistä voi ryhtyä käyttämään veroilmoittamisessa nykyistä pidempää verokautta.

”Tietojen ilmoittaminen kolmen kuukauden jaksoissa sallitaan nykyisen 50 000 euron liikevaihdon sijaan 100 000 euron vuotuiseen liikevaihtoon asti. Arvonlisäverotuksessa sovellettavaan kalenterivuosimenettelyyn oikeuttavaa ylärajaa korotetaan nykyisestä 25 000 eurosta 30 000 euroon”, Ojala summaa.

Virheiden korjaus harmina

Ehkä eniten polemiikkia tulevissa veromuutoksissa ovat aiheuttaneet virheiden korjaukset. Ne koskettavat erityisesti arvonlisäverotusta. Kyse ei ole aivan pienestä asiasta, sillä oikaisuilmoituksia annetaan vuosittain yli 100 000.

Ojalaa ihmetyttää 500 euron raja, jonka Verohallinto on määritellyt vähäiseksi virheeksi. Silloin verovelvollinen voi korjata veroilmoitukseen sisältyvän virheen seuraavissa veroilmoituksissa. Muussa tapauksessa virheet täytyy kohdentaa oikealla verokaudelle ja antaa siitä erillinen korjausilmoitus.

”Olemme pitäneet rajaa hyvin matalana, jopa mikroyrityksiä ajatellen.”

Käytännössä esimerkiksi myyntilaskutuksessa yksittäiselle tuotteelle merkitty jatkuva virhe arvonlisäveroprosentin osalta voi olla vuodessa moninkertainen 500 euroon verrattuna.

Yritys voi korjata antamaansa ilmoitusta ilman myöhästymismaksua 45 päivän sisällä, kunhan alkuperäinen ilmoitus on annettu määräajassa. Se on liian lyhyt aika pk-yrityksen kannalta.

”Olemme jo pitkään ehdottaneet, että tilikauden viimeiseltä kuukaudelta annettavaa ilmoitusta voisi korjata siihen asti, kun tilinpäätöksen pitää olla valmis. Jos tilikausi on kalenterivuosi, niin yritysten täytyy saada tammikuun aikana laadittua lähes tilinpäätöstasoinen kirjanpito, jotta arvonlisäveroilmoitus voidaan antaa oikeana”, Ojala sanoo.