Tilaa uudistunut yrittäjäkirje

Kirjeessä kootusti Kuukauden teema ja paljon yrittäjille hyödyllistä tietoa.

Verotus

Arvonlisävero on todellinen viidakko: Näin uudistus vaikuttaa

Arvonlisävero on todellinen viidakko: Näin uudistus vaikuttaa

Maksuperusteinen arvonlisävero on jo käytössä, kun kirjanpitolaki muuttui. Uusi laki voi teilata toisen, jossa liikevaihtoraja on suurempi.

|

Yrittäjät ovat ottaneet uutisen maksuperusteisesta arvonlisäverosta ilolla vastaan. Tulevaa muutosta on kuvailtu merkittäväksi pienten yritysten kannalta.
Taloushallintoliiton veroasiantuntija Markku Ojala toppuuttelee kuitenkin intoa. Hän nostaa esille tärkeitä kysymyksiä, jotka ovat yhä ratkaisematta. Lakimuutos saattaa olla jopa ristiriidassa uuden kirjanpitolain kanssa.

Ojalan mukaan jo nykyinen arvonlisäverolaki sallii maksuperusteisen arvonlisäveron tilikauden aikana yrityksille, jotka eivät käytä laskutusta. Laki sallii maksuperusteen myös niille, jotka voivat kirjanpitolain mukaan laatia maksuperusteisen tilinpäätöksen.

”Kirjanpitolakia muutettiin vuodenvaihteessa ja nyt on saattanut jäädä lainsäätäjältäkin huomaamatta, että mikroyritysten rajoissa toimivalta toiminimiyrittäjältä ei vaadita tilinpäätöstä enää lainkaan”, Ojala kertoo.

Mikroyritykseksi lasketaan yritys, jonka liikevaihto on enintään 700 000 euroa.

”Minä luen nykyistä arvonlisäverolakia siten, että toiminimiyrittäjällä on mahdollisuus maksuperusteiseen arvonlisäverotukseen laajasti jo tälläkin hetkellä. Kaavailtu lakimuutos toiminimiyritysten kohdalla päinvastoin rajoittaisi maksuperusteisen arvonlisäveron käyttöä nykyisestä, jos ja kun liikevaihto rajataan 500 000 euroon”, Ojala sanoo.

Ensi vuoden alusta astuu voimaan myös oma-aloitteisten verojen verotusmenettelymuutos. Tällöin enintään 100 000 euroa liikevaihtoa tekevä yrittäjä voi noudattaa kolmen kuukauden pituista verokautta, jolta myynnin vero suoritetaan ja ostojen vero vähennetään.

”Jos vielä maksuperusteista arvonlisäveroa ryhdytään rakentamaan niin sanotulla symmetrisellä mallilla, niin se siirtää ostovähennystenkin tekoajankohtaa maksuhetkeen. Tällöin verottaja antaa luottoa myyntien osalta, mutta toisaalta ostoissa veroluotto lyhenee”, Ojala luettelee ongelmia.

Veroasiantuntija pitäisikin merkittävämpänä uudistuksena arvonlisäverotuksen yhtenäistämistä. Se keventää yritysten hallinnollista taakkaa.

”Yksi verokanta helpottaisi kaikkia, sillä alv on todella detaljimaista. Se on sellainen viidakko, jonka harva hallitsee. Lain selkiyttäminen ei ole kuitenkaan pelkkää tekniikkaa vaan samalla heti vahvaa veropolitiikkaa. Miten muutos vaikuttaa esimerkiksi ruuan hintaan ja eri kuluttajaryhmiin?” Ojala pohtii.

Ketkä hyötyvät?

Mutta ketkä ylipäätään hyötyvät maksuperusteisesta arvonlisäverosta?

Ensinnäkin kuluttajakaupassa eli suuressa osassa palvelualoja ja kauppaa kaikki jatkuu entisellään. Maksuaika on 14 vuorokautta tai maksu tapahtuu käteisellä.

Myös kaikki yli 500 000 euron liikevaihtoa tekevät yritykset ovat muutoksen ulkopuolella.

”Puolen miljoonan euron raja lähtee Euroopan unionin arvonlisäverodirektiivistä. Siinä sallittu maksuperusteisen alv:n yläraja on 500 000 euroa”, Ojala selvittää.

Suurimpina maksuperusteisen alv:n hyötyjinä ovat alihankkijat ja isoille yrityksille muita tuotteita sekä palveluja tarjoavat pk-yritykset, jotka ovat joutuneet hyväksymään yli 45 vuorokauden maksuaikoja.

Näiden yritysten määrästä ei ole tarkkaa tilastoa.

Maksuajat ongelmana

Nykyisin arvonlisävero pitää tilittää tilikauden aikana käytännössä laskutuskuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivään mennessä. Eli jos yritys on kohdentanut laskun elokuulle, alv-tilitys on tehtävä lokakuussa.

Mikäli uudistus astuu voimaan ensi vuoden alussa, voi yritys tilittää arvonlisäveron vasta sitten, kun se on itse saanut asiakkaaltaan maksun. Näin ollen tammikuussa laskutetun myynnin alv:n joutuu tilittämään vasta kesäkuussa, jos laskuun on saatu maksu huhtikuussa.

Lopullinen päätös asiasta tehdään näillä näkymin hallituksen elo-syyskuun budjettiriihessä.

Muutoksen taustalla on isompi ongelma, pitkittyneet maksuajat.

Finanssikriisin jälkeen eli vuodesta 2008 alkaen etenkin suuret yritykset ovat pidentäneet maksuaikoja yritysten välisessä kaupassa ja aiheuttaneet maksuongelmia pk-yrityksille. Näin on käynyt siitäkin huolimatta, että yritysten välisiin laskuihin ei saisi asettaa yli 30 päivän maksuaikoja.

Taloushallintoliiton Ojalan mukaan pidentyneille maksuajoille ei ole juuri mitään tehtävissä. Se on globaali ilmiö.

”Yritystoiminnassa ei ole samaa sääntelyä kuin kuluttajakaupassa. Jokainen osaa varmasti laskeskella miten pidempi maksuaika vaikuttaa. Jos yrityksellä on sananvaltaa, sitä varmasti käytetään”, Ojala kertoo.