Tilaa uudistunut yrittäjäkirje

Kirjeessä kootusti Kuukauden teema ja paljon yrittäjille hyödyllistä tietoa.

Talous

Palveluyritykset löysivät uuden kanavan saada rahaa

Palveluyritykset löysivät uuden kanavan saada rahaa

Joukkorahoitus yleistyy nopeasti. Tapahtumahotelli Huone hakee omistajilta myös ammatillista tukea.

|

Suomalaisten palveluyritysten kansainvälistymisestä on puhuttu paljon, mutta kasvun esteeksi on yleensä muodostunut rahoitus ja osaaminen.
Yritykset ovat hakeneet rahaa ja osaamista perinteisesti pääomasijoittajilta. Nyt kuvaan ovat astuneet myös eri joukkorahoitusmallit, jotka yleistyvät nopeasti.

”Palveluyritykset hakevat joukkorahoitusta koko ajan enemmän ja enemmän”, sanoo osakepohjaisen joukkorahoituksen palveluja tarjoavan Invesdorin toimitusjohtaja Lasse Mäkelä.

Invesdorin listoilla etsii sijoittajia muun muassa helsinkiläinen Tapahtumahotelli Huone. Se oli saanut elokuun 18. päivään mennessä 350 000 euron edestä uusia sijoituksia Invesdorin verkkopalvelun kautta.

”Minimitavoite on 500 000 euroa, mutta toivomme saavamme kokoon kaikkiaan 800 000 euroa”, sanoo Huonetta pyörittävän Söderlund International Oy:n toimitusjohtaja Evon Söderlund.

Huone tarvitsee uutta pääomaa, koska se aikoo viedä suomalaisen palvelukonseptinsa ensin Singaporeen ja myöhemmin yhteensä kymmeneen maailman johtavaan kokouksia ja tapahtumia isännöivään kaupunkiin.

Söderlund hakee rahoitusta perinteistenkin kanavien kautta.

”Etsimme sijoittajia myös Singaporesta. Kokonaistavoitteemme on 3,1 miljoonaa euroa.”

Huone on jo hankkinut Singaporesta tilan vanhasta siirtomaa-ajan rakennuksesta. Tilojen suunnittelua viimeistellään, ja remontti alkaa syyskuussa.

”Olemme saaneet jo ensimmäiset tilaukset. Kaiken kaikkiaan Singaporen markkina vaikuttaa hyvin lupaavalta”, Söderlund sanoo.

Tukea ja markkinointia

Söderlund uskoo, että joukkorahoitusmalli sopii hyvin palvelualan yritykselle.

”Emme ole mukana kuluttajabisneksessä, mutta kaikilla mahdollisilla sijoittajilla on jonkinlainen henkilökohtainen tuntuma toimialaamme eli tapahtumien ja kokousten järjestämiseen.”

Söderlund arvioi saavansa joukkorahoituksen avulla tukea liiketoiminnalleen ja markkinointihyötyjä.

”Saamme uusia omistajia, mutta samalla suuren joukon tukijoita ja asiantuntijoita. Kun menemme kansanvälisille markkinoille, tarvitsemme kaiken avun jonka voimme saada. Kukapa olisi enemmän sitoutunut meihin kuin omistajamme? Ei vain taloudellisesti, vaan myös henkisesti.”

”Lisäksi meistä tulee entistä tunnetumpi yritys, koska esittelemme toimintaamme laajasti ja avoimesti verkossa.”

Joukkorahoituksessa sijoituksille on aina varattu tietty ajanjakso. Tätä Söderlund pitää hyvänä asiana.

”Joskus sijoittajat pitkittävät prosessia, koska he eivät saa tehtyä päätöksiä. Joukkorahoitusmallissa sijoituspäätökset täytyy tehdä annetussa ajassa.”

Epäonnistuminen poissuljettu

Söderlundin mielestä joukkorahoituksen hakeminen on hanke, jossa ei yksinkertaisesti saa epäonnistua.

”Jos yritys jää kauas tavoitteistaan, brändi ja brändin arvo ovat suuressa vaarassa. Joukkorahoitus on ilman muuta vaihtoehto, jota pitää harkita, mutta mahdolliset hyödyt ja riskit täytyy punnita ennen kuin ryhtyy hakemaan rahoitusta. Ja jos päätät aloittaa työn, tee se hyvin.”

Joukkorahoituksen heikkona puolena Söderlund pitää pitchauksen passiivisuutta.

”Kun sijoittajia ei tavata kasvotusten, aitoa dialogia ei synny. Tästä syystä kannattaa tutkia myös tavanomaiset rahoituskanavat. Silloin tiedät, mitä sijoittajat hakevat ja osaat tarjota heille juuri sitä informaatiota mitä he etsivät. Muuten me yrittäjät emme ehkä osaa pitchausvaiheessa puhua kieltä, jota sijoittajat ymmärtävät.”

Onnistuminen vaatii työtä

Myös Invesdorin Mäkelä kehottaa joukkorahoitusta harkitsevaa yritystä harkitsemaan hankkeeseen ryhtymistä huolella.

”Liikeidea ja bisneslogiikka, tiimin kokoonpano sekä yrityksen kasvupotentiaali ovat perusasioita, joiden täytyy olla kunnossa. Lisäksi osakeannin markkinointiin pitää varata riittävästi aikaa ja resursseja. Jos töitä ei tehdä tarpeeksi, markkinointikaan ei onnistu toivotulla tavalla.”

Mäkelän mukaan sijoittajat ymmärtävät, että listaamattomilla kasvuyrityksillä on mahdollisuus tehdä kovia tuottoja, mutta toisaalta yhtiöissä on myös kovat riskit.

”Joukkorahoitus on hyvä lisä sijoittajan portfolioon. Lisäksi kasvuyrityksiin tehtävät sijoitukset kannattaa hajauttaa.”

Ei pelkästään suursijoittajille

Mäkelä uskoo, että joukkorahoitus jatkaa nopeaa kasvuaan.

”Aikaisemmin kasvuyrityksiin sijoittaminen on ollut työläs ja monivaiheinen hanke. Kasvuyrityksiin pystyi sijoittamaan vain sijoittajien eliitti, prosentti kaikkein varakkaimpia ihmisiä. Tarjoukset tehtiin ja hyväksyttiin suljetuissa kabineteissa.”

”Me digitalisoimme prosessin ja tuomme siihen standardoidut työkalut. Sähköisessä merkintäpaikassa sijoittaminen on nopeaa, helppoa ja läpinäkyvää ja mahdollistaa sijoittamisen kasvaviin yrityksiin aiempaa paljon suuremmalle joukolle ihmisiä.”

Mäkelä muistuttaa, että kasvuyrityksiin sijoittavan ensikertalaisen kannattaa punnita tarkasti sijoituksen hyödyt ja riskit.

”Me teemme juridisen due diligencen. Katsomme, että paperit ovat kunnossa ja yhtiö on sijoituskelpoinen. Business due diligence eli sijoituskohteen houkuttelevuuden arviointi jää sijoittajalle itselleen. Tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että sijoitukset ovat riskipitoisempia kuin listatut osakkeet.”