Tilaa uudistunut yrittäjäkirje

Kirjeessä kootusti Kuukauden teema ja paljon yrittäjille hyödyllistä tietoa.

Talous

Milloin kannattavuus on kohdillaan? Kolme näkökulmaa

Milloin kannattavuus on kohdillaan? Kolme näkökulmaa

Ravintoloitsija, hieroja ja kunnossapitoalan yrittäjä kertovat, miten he varmistavat yrityksensä kannattavuuden.

|

Jokaisen yrityksen on pyrittävä saamaan liiketoiminnastaan kannattavaa. Yritys on kannattava, kun se tuottaa voittoa.
Mutta miten yrityksestä tehdään kannattava ja miten kannattavuutta mitataan? Kolme eri toimialoilla toimivaa yrittäjää jakaa oppinsa Y-Studiolle.

Henkilöstön hyvinvointi keskeistä

Teollisuuden kunnossapitoalan yritys Elcoline Group panostaa työntekijöiden hyvinvointiin. Hallituksen puheenjohtajan Jere Räisäsen mielestä tyytyväiset työntekijät ja tyytyväiset asiakkaat ovat kannattavuuden kannalta kaikkein tärkein asia.

– Hyvin työssään viihtyvät työntekijät johtavat usein myös siihen, että asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun. Jos nämä kaksi asiaa ovat kunnossa, kaikki muu seuraa kyllä, Räisänen sanoo.

Yritys pyrkii hänen mukaansa motivoimaan työntekijöitä muun muassa kehittämällä johtamista. Työntekijät esimerkiksi saavat mahdollisuuksien mukaan päättää miten ja milloin tekevät työtään.

Elcoline Group on kasvanut viimeiset viisi vuotta tasaisesti. Viime vuonna yrityksen liikevaihto oli 7,8 miljoonaa euroa, ja tänä vuonna se nousee yli 13 miljoonaan.

Elcolinessa kannattavuus varmistetaan seuraamalla viikoittain tiettyjä avainlukuja, kuten liikevaihtoa, käyttökatetta ja myyntiä. Räisäsen mukaan kannattavuuden parantuminen tukee yrityksen kasvua ja tulevaisuuden investointeja sekä auttaa yritystä kestämään myös epäonnistumisia.

– Meillä on visio, että vuonna 2020 liikevaihtomme on 20 miljoonaa, meillä on 200 työntekijää ja toimintaa ympäri maailmaa. Tällä hetkellä yritys työllistää noin 130 henkeä, ja globaalit huoltosopimukset ovat vieneet henkilöstöä jo yli kymmeneen maahan Suomen lisäksi.

Tavoitteeseen päästäkseen Elcoline kehittää jatkuvasti palveluita. Räisänen kertoo, että digitalisaatioon panostaminen on jo tuottanut tulosta.

Asiakkaita kohdennetuilla kampanjoilla

Kuntohoitaja ja hieroja Sari Karjalainen on ollut yksinyrittäjä 22 vuotta. Hänelle riittää, että hänen yrityksensä Vetree Sari Karjalainen Ky tuo leivän pöytään. Yrityksen kannattavuus on pysynyt koko sen olemassaolon ajan suurin piirtein samalla tasolla. Kannattavuuden kasvua yrittäjä ei edes tavoittele.

– Olen tyytyväinen, kun voin maksaa firman laskut ja omat laskut. Ei tällä pääse rikastumaan, mutta yritys elättää minut, Karjalainen sanoo.

Hän iloitsee siitä, että on pystynyt yrittäjänä myös elättämään kolme lastaan yksinhuoltajana.

Karjalainen seuraa yrityksen tuloja ja menoja kuukausittain. Kun asiakkaita on vähemmän, karsitaan kuluista.

– Silloin mietin, miten paljon kannattaa ostaa tavaraa vai voiko jotain tilata myöhemmin. Kunhan koneita ei tarvitse uusia, kulut pysyvät järkevissä mitoissa, Karjalainen kertoo.

Yrittäjä hinnoittelee palvelunsa paikallisen tarjonnan mukaan. Kilpailua noin 3500 asukkaan Rantasalmella on yllättävän paljon.

– Täällä on seitsemästä kahdeksaan yrittäjää, joilta saa hierontoja. Aika pieniin palasiin kakku siis jaetaan. Koko ajan pitää olla ajan hermolla ja seurata tilannetta.

Hiljaisempina aikoina Karjalainen tekee kohdennettuja mainoskampanjoita ja tarjouksia esimerkiksi kotipalvelun piirissä oleville ihmisille tai eri yrityksille. Hän on myös lisäkouluttautunut vuosien varrella pitääkseen hoidot monipuolisina.

– Olen aina tykännyt hoitaa muita ja olla ihmisten kanssa tekemisissä. Työ merkitsee vähän kaikkea, se on minun elämä.

Hinnoittelu ratkaisee

Ravintola Wanhan Rauman Kellarin liikevaihto oli viime vuonna 1,75 miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti ennen veroja noin 20. Toimitusjohtaja Petri Lehtisen mukaan yritys on tyytyväinen kannattavuuteensa eikä pyri erityisesti parantamaan sitä.

– Jos haluaa isomman katteen eli nostaa hintoja, kohta ei ole asiakkaita. Mieluummin haluan, että on laaja asiakasryhmä, jolloin kestää huonompiakin aikoja, Lehtinen sanoo.

Myyntikatetta seurataan Wanhan Rauman Kellarissa kuukausitasolla. Myyntikatteen on pysyttävä noin 70 prosentissa.

Lehtinen kertoo, että hinnoittelussa noin 30 prosenttia on raaka-aineita, toiset 30 prosenttia työvoimakuluja ja noin 20 prosenttia hallinnollisia ja toiminnallisia kuluja. Voitto ennen veroja on loput 20 prosenttia.

– Jos jonkun raaka-aineen hinta nousee, etsimme muualta tai nostamme annoksen hintaa. À la carte kestää paremmin hinnan nousun, mutta lounas on kilpaillumpi. Lounaalla saattaa joutua vaihtamaan tuotteen.

Niin kävi lohelle muutama vuosi sitten, kun raaka-aineen hinta nousi. Enää ei kannattanut myydä lohta kymmenen euron lounashintaan.

Ravintola voi parantaa kannattavuutta myös ruokahävikkiä vähentämällä. Lehtisen mukaan Wanhan Rauman Kellarissa suurin hävikki tulee asiakkaan lautaselta.

– Siihen on vaikea puuttua. Emme voi tehdä liian pieniä annoksia. Tietysti jos koko ajan jää yli, ovat annokset liian suuria.

Lehtinen ottaa esimerkiksi annoksen perunalisukkeen. Jos jokaiseen annokseen laitettaisiin kolme perunaviipaletta vähemmän, sillä ei todennäköisesti olisi asiakkaalle merkitystä. Kun annoksia on tehty tuhansia, sillä on kuitenkin merkitystä ravintolalle.

– Tarkoitus ei ole ottaa asiakkaalta. Mutta jos ne perunat menisivät muuten lautaselta roskiin, tämä vähentäisi hävikkiä.