Tilaa uudistunut yrittäjäkirje

Kirjeessä kootusti Kuukauden teema ja paljon yrittäjille hyödyllistä tietoa.

Laki ja sopimukset

Turha byrokratia sapettaa ravintolayrittäjää: Kaksi sääntöä riittäisi

Turha byrokratia sapettaa ravintolayrittäjää: Kaksi sääntöä riittäisi

Alkoholilain uudistuksen piti helpottaa ravintola-alan sääntelyä, mutta nyt koko uudistus näyttää kaatuneen.

|

Alkoholilain uudistus ei ole ainoa ravintola-alaa koskeva asia, joka on junnannut pitkään paikoillaan. Tiukka sääntely on vaikeuttanut alan yritysten toimintaa vuosikausia.
Pitkän linjan ravintolayrittäjä, nykyään 19:ää ravintolaa pyörittävän Ravintolakolmion perustaja Heimo Keskinen näkee turhan sääntelyn vaikutukset joka päivä.

Hän ihmettelee muun muassa sitä, miksi ravintola voi saada jatkoaikaluvan korkeintaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Se tarkoittaa, että esimerkiksi Ravintolakolmion omistaman helsinkiläisen Juttutuvan on säännöllisin väliajoin haettava lupaa, vaikka se on toiminut samalla paikalla jo yli sata vuotta, eikä sen perustoiminta ole muuttunut.

Viranomaisten on silti otettava vähän väliä kantaa siihen, täyttääkö ravintola jatkoaikaluvan edellytykset. Keskisen mielestä prosessi työllistää ravintoloiden lisäksi myös viranomaisia täysin tarpeettomasti.

– Poliisi on jo pitkään antanut lausuntoja, joten luulisi niiden löytyvän mapista helposti, Keskinen sanoo.

Hänen mielestään jatkoaikaluvan voisi antaa aina pysyväksi ja ottaa sen pois siinä tapauksessa, jos ravintola ei noudata siihen liittyviä määräyksiä.

Raporttien teko työllistää

Turha byrokratia vie aikaa ja aiheuttaa kustannuksia yrityksille. Ravintolakolmiossa ”turhanaikaisten raporttien” täytteleminen vie Keskisen mukaan kokopäiväisesti yhden ihmisen työajan.

Ravintoloilta edellytetään myös omavalvontaa, mutta sen lisäksi toimintaa valvovat viranomaiset. Keskisen mielestä riittäisi, että viranomainen tarkastaisi omavalvontapöytäkirjat ja puuttuisi sitä kautta havaitsemiinsa puutteisiin.

– Jos meitä kerran vastuullistetaan omavalvonnalla, eikö siihen voisi myöskin luottaa?

Yrittäjästä alkoholilaissa voisi olla vain kaksi sääntöä: alaikäisille ei saa myydä ja liikaa ei saa anniskella.

– Paljon muuta ei tarvittaisi. Ja sanktiot voitaisiin määrätä sen mukaan, jos noita ei noudateta.

Keskinen harmittelee myös Viron-tuonnin vaikutuksen vähättelyä julkisuudessa. Ravintolakolmiossa on hänen mukaansa laskettu, mitkä Viron-tuonnin vaikutukset ovat yhtiön neljään helsinkiläislähiössä toimivaan pubiin.

– Virosta tuotava alkoholi on vienyt keskimäärin neljänneksen liikevaihdostamme ja puolet henkilökunnasta. Sillä on todella iso merkitys.

Alkoholilaki ei etene

Hallitus on kevään aikana yrittänyt päästä sopuun alkoholilain uudistuksesta, mutta toukokuun lopussa uutisoitiin, että lain eteneminen on tyssännyt hallituspuolueiden erimielisyyksiin.

Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi kommentoi näkemiään lakiluonnoksia sanomalla, että niissä on näkynyt paljon hyviä kevennyksiä ravintoloiden päivittäistoimintaan. Esimerkiksi juomalaseja saisi jatkossa kantaa jalkakäytävän yli pöytiin.

– Lähes kaikki sellaiset säädökset ollaan ottamassa pois, joilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä ja jotka ovat olleet lähinnä turhaa liiketoiminnan rajoittamista, Aittoniemi kertoo.

Nykyinen hallitus on hänen mukaansa keventänyt sääntelyä myös esimerkiksi ravintoloiden elintarvikeasioissa.

Alalle haitallisia pykäliä

Kritisoitavaakin silti riittää. Aittoniemi pitää omituisena esimerkiksi pykälää, joka mahdollistaisi yksityistilaisuuksissa omien juomien tuomisen ravintoloihin, joissa ei ole anniskelulupia. Se voisi johtaa entistä laajemmin ulkomailta tuotujen juomien nauttimiseen suomalaisissa ravintoloissa.

– Siinä avataan harmaan juoman tulo ravintolasektorille.

– Meillä on alkoholimonopoli ja ravintoloilta vaaditaan anniskelulupa. Tällainen järjestely ei sovi siihen ollenkaan, Aittoniemi sanoo.

Myös lakiluonnoksissa näkynyt vaatimus kahdesta järjestyksenvalvojasta jokaista 200 asiakaspaikkaa kohti jatkoaikaluvan saamiseksi on Aittoniemen mielestä rankka vaatimus, jota erityisesti pienet ravintolat eivät voi kannattavasti noudattaa.

Lisäksi Aittoniemi kritisoi pykälää, joka antaisi valvontaviranomaiselle hyvin laajan harkintavallan päättää ravintolan toiminnasta myös terveysviranomaisten ja poliisien tontilla.

Pelkona on, että toimenpiteiden yhteisvaikutuksesta erityisesti menestyvien ravintolayritysten kannattavuus heikkenee.

– Silloin eivät toteudu ne tavoitteet, joista puhuttiin, kun lakia ruvettiin tekemään.

Ideaalimaailmassa Aittoniemi näkisi valvojat pikemminkin valmentajina, jotka olisivat kiinnostuneita auttamaan ravintoloita kannattavaan liiketoimintaan. Se tarkoittaisi lakien ja säännösten lukemista elinkeinomyönteisesti esimerkiksi niin, että pöytään saisi kantaa kerralla kaksi 12 senttilitran viinilasillista, kun jo nyt on mahdollista viedä kerralla viinipullo ja kaksi lasia.

Sääntelyviidakossa ravintolayrittäjää auttaisi myös digitaalinen palveluväylä, jonka kautta erilaisia lupia voisi helposti hakea. Nyt moni yrittäjä kokee lupa- ja hakemustulvan raskaana.